Suomalais-ugrilaisten kansojen edustajat tapasivat kansainvälisessä konferenssissa Saranskissa marraskuun ja joulukuun vaihteessa. Konferenssin tarkoitus oli tarkastaa, miten suomalais-ugrilaisten kansojen 4. maailmankongressin päätöksiä täytetään.

Mordvan tasavallan pääkaupunkiin kokoontui sukukansojen edustajia Unkarista, Virosta, Suomesta ja monilta Venäjän alueilta. Karjalan tasavaltaa edustivat yhdeksän henkilöä Vepsäläisestä kulttuuriseurasta, Nuori Karjala -järjestöstä ja Karjalan suomalaisten Inkeri-liitosta.

Kolme päivää kestäneen konferenssin ohjelmaan kuuluivat täysistunnot, jaostojen toiminta, vierailu maaseudulla, tutustuminen kaupungin nähtävyyksiin, tasavallan päämiehen järjestämä vastaanotto ja osallistuminen mordvalaiseen kansanpukufestivaaliin.

Konferenssin avajaiset pidettiin Mordvan tasavallan talon hienossa Pylvässalissa. Foorumin osanottajia tervehti tasavallan päämies Nikolai Merkushkin.

– Kaikissa suomalais-ugrilaisissa maissa ja Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla tehdään suurta työtä kulttuurin, perinteiden, kielten ja muiden etnisten erikoispiirteiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Juuri siksi on tärkeää ottaa oppia toisistamme ja vaihtaa kokemuksia, Nikolai Merkushev sanoi.

Tasavallan päämies totesi, että parin kolmen viime vuoden aikana suomalais-ugrilaisiin kuuluvien maiden yhteistyö on monipuolistunut varsinkin kulttuurin, tieteen ja urheilun alalla.

Nimenomaan Saranskissa pidettiin viime vuonna sukukansojen maiden parlamentaarikkojen tapaaminen. Mordvan tasavallan pääkaupungissa järjestettiin myös Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen käsityöammattien ja elinkeinon näyttely. Joulukuun alussa kaupungissa pidettiin kansainväliset suomalais-ugrilaisten kansojen koululaisten yleisurheilukilpailut.

Saranskissa avattiin kuluvan vuoden syyskuussa Volganvarren suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurikeskus. Suomalais-ugrilaisten kansojen liittovaltion kulttuurikeskus toimii Syktyvkarissa.

Nikolai Merkushkin kiitti erityisesti Suomi–Venäjä-ystävyysseuran pääsihteeriä Merja Hannusta hänen merkittävästä panoksestaan suomalais-ugrilaisten kansojen välisen rakentavan dialogin aikaansaamisesta.

Mordvan tasavallassa ollaan ylpeitä siitä, että Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen liiton puheenjohtajaksi valittiin viime vuonna tasavallan edustaja tutkija Mihail Mosin.

Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivisen komitean puheenjohtaja Valeri Markov sanoi, että Tallinnassa kaksi vuotta sitten hyväksytty julkilausuma määritteli liikkeen toiminnan pääsuunnat. Niitä ovat kieli ja koulutus, viestimet, julkisuus Venäjällä, lainsäädäntöjärjestelmä, kansallisuuspolitiikka ym.

Valeri Markov toi esille asian, joka on puhuttanut monia konferenssin osanottajia. Venäjän alueellisen kehityksen ministeriössä on departementti, joka vastaa kansallisuuspolitiikasta. Hänen mielestään meidän monikansallisessa Venäjän maassa pitää olla erillinen kansallisuusasiainministeriö.

Konsultatiivisen komitean puheenjohtaja totesi, että liikkeen toiminnassa on korostunut suuntaus yhteistyöhön Euroopan järjestöjen kanssa. Komitea pitää jatkuvasti esillä etnopoliittista tilannetta.

Suomalais-ugrilaiset kansat tapaavat nyt kerran kahdessa vuodessa kansantaidefestivaaleilla. Niitä on pidetty Izhevskissa ja Syktyvkarissa. Ensi kesäksi tällainen festivaali on suunniteltu Saranskiin.

Suomalais-ugrilaiset museoalan tyontekijät ovat tavanneet Suomessa. Izhevskissa pidettiin tänä syksynä teatterifestivaali. Syktyvkarissa ihailtiin suomalais-ugrilaisten kansojen muotiesittelyä. Terveys-, ympäristö- ja väestötiede oli tutkijoiden tapaamisen aihe Izhevskissa.

Liikkeellä on oma internetsivu.

Valeri Markov huomautti, että kansalliskielten säilyttämiseksi on säilytettävä koulut maaseudulla.

Suomen ja Venäjän yhteisprojekteista esitelmöinyt Aleksei Konjuhov Syktyvkarista huomautti, että suomalais-ugrilaisen maailman liikkeen luoneiden toimijoiden pitää ajatella sukupolvenvaihdosta. Pitää valmentaa nuoria pystyviä ihmisiä toimimaan kansojemme hyväksi.

Konjuhov mainitsi kiitollisena, että Suomi–Venäjä-seura on tukenut ja rahoittanut nuorten koulutusohjelmaa. Ohjelma on toiminut jo vuoden. Ensi vuonna koulutettaville järjestetään seminaareja Izhevskissa ja Tverissä.

Kahtena päivänä konferenssi jatkoi toimintaansa jaostoissa. Eri maiden ja Venäjän eri kansojen edustajat pitivät esitelmiä kukin omasta alastaan ja esittivät ehdotuksia.

Konferenssin toiminnan tuloksista on laadittu suosituskirje, jossa on määritelty tehtävät etnopolitiikan ja oikeuden, kielten ja koulutuksen, kulttuurin, viestinnän, demografian, terveydenhuollon ja ympäristön alalla.

Kansainvälinen konferenssi on julistanut, että se pyrkii säilyttämään ja kehittämään suomalais-ugrilaisia ja samojedikansoja ja niiden kulttuuria, joka on osa koko ihmiskunnan rikkautta.